Kuukautiset ovat maailman luonnollisin asia. Jopa niin luonnollinen, että usein unohtuu kuinka monimutkainen fysiologinen prosessi kuukautiskierto onkaan. Tähän juttuun olemme koonneet tärkeimmät asiat, jotka jokaisen tulisi kuukautisista tietää.

Biologisesta näkökulmasta ihmisen sukupuoli määritellään kromosomien tasolla. Olemme joko xy-kromosomiparilla varustettuja miehiä tai xx-kromosomiparilla varustettuja naisia. Jos ihminen on biologiselta määritelmältään nainen, tarkoittaa se sitä, että hänellä on kohtu ja munasarjat. Kuukautiskierron tärkein tehtävä on luoda kohdussa ja munasarjoissa edellytys hedelmöittymiselle. Jos raskaus ei kierron aikana ala, kuukautiset toimivat kehon puhdistajina. Ne mahdollistavat sen, että vanhentunut kohdun limakalvo pääsee kerran kuukaudessa vuotamaan elimistöstä ulos.

Kuukautiset siis kertovat siitä, että menstruoiva henkilö on hedelmällisessä iässä. Ne alkavat yleensä 10–16-vuotiaana ja loppuvat 45–55-vuotiaana. Suomalaisilla kuukautisten keskimääräinen alkamisikä on 13 vuotta ja päättymisikä 51 vuotta. Kuukautisten alkamisen ja loppumisen välillä munasarjoista irtoaa 400–500 kypsää munasolua, eli niin monet kuukautiset menstruoivilla on keskimäärin elinaikanaan. Kuukautisten alkamis- ja päättymisajankohtaan vaikuttavat paljon perimä sekä se, paljonko kehossa on rasvakudosta, joka tuottaa munasarjojen toimintaa ruokkivaa estrogeenia. Jos kehossa on rasvakudosta vähemmän kuukautiset saattavat alkaa myöhemmin ja päättyä aikaisemmin kuin sellaisilla, joilla rasvakudosta on enemmän.

Kuukautiskierron pituus voi vaihdella eri ikävaiheissa. Usein kuukautisten alkaessa kierto voi olla epäsäännöllinen ensimmäiset 2–3 vuotta. Samoin kierto voi muuttua epäsäännölliseksi ennen vaihdevuosien alkamista. Keskimääräinen kierron pituus on 28 päivää, mutta fysiologisten ominaisuuksien ja elämäntilanteen muutosten mukaan sen vaihteluväli voi olla 23–35 päivää.

Vuotopäiviä on keskimäärin 3-5, mutta yleensä kuukautisten keston vaihteluväli on 2–8 päivää. Kuukautisten alussa ja lopussa tiputtelua voi tulla muutaman päivän ajan. Hormonitasojen muutokset voivat vaikuttaa vuodon määrään. Esimerkiksi synnytykset voivat lisätä vuotoa, sillä kun kohtu niiden ansiosta kasvaa, on myös ulosvuotavaa kohdun limakalvopintaa enemmän.

Kuukautiskierron vaiheet

Kuukautiskierto lasketaan alkavaksi kuukautisten ensimmäisestä päivästä. Se käynnistyy, kun aivoissa sijaitseva hypotalamus alkaa tuottaa GnRH-hormonia. Tämä hormoni laukaisee aivolisäkkeessä munarakkuloiden kasvua stimuloivan FSH-hormonin tuotannon.

Varsinainen kierto jaetaan fysiologisesti kahteen vaihteeseen. Kierron 14 ensimmäistä vuorokautta munasarjoissa on käynnissä follikkulaarinen vaihe ja kohdun limakalvoilla kasvuvaihe, eli proliferatiivinen vaihe. Tällöin munasarjoissa sijaitsevissa munarakkuloissa alkaa kypsyä munasoluja, joista yksi alkaa kasvaa niin sanotuksi johtofollikkeliksi. Munarakkula ja munasarjat erittävät estrogeeniä, joka aiheuttaa hieman ennen kierron puoliväliä piikin aivolisäkkeen tuottamassa LH- eli luteinisoivan hormonin määrässä. 36 tunnin päästä tästä hormonipiikistä tapahtuu ovulaatio eli munarakkulan puhkeaminen. Tässä kohtaa munasolu vapautuu munarakkulan sisältä ja aloittaa vaelluksen munajohdinta pitkin kohti kohtua. Hedelmöittyminen tapahtuu munajohtimessa.

Ovulaatiosta kuukautisvuodon alkamiseen kestää keskimäärin 14 vuorokautta. Loppukierron aikana munasarjoissa on käynnissä luteaalivaihe ja kohdun limakalvolla sekretorinen vaihe. Kohdun limakalvo on nyt paksu ja erittelevä – toisin sanoen valmis ottamaan vastaan hedelmöittyneen munasolun.

Jos hedelmöitymistä ei ole tapahtunut kuukautiskierron aikana, sekä estrogeeni- että progesteronitasot laskevat kierron loppupuolella ja kohdun limakalvo menee kuolioon. Tämä kuollut limakalvo vuotaa sitten kuukautisten aikana kuukautisveren muodossa naisen elimistöstä ulos.

Kuukautisveri ja vuodon määrä

Kuukautisveri koostuu kohdun limakalvosta, verestä, kohdun bakteerifloorasta ja valkovuodosta. Koska kohtu on steriili paikka, on myös kuukautisveri itsessään steriiliä ja lähes hajutonta. Veri on kuitenkin suotuisissa, lämpimissä ja kosteissa olosuhteissa myös hyvä kasvualusta bakteereille. Siksi se saattaakin esimerkiksi tamponiin tai siteeseen imeytyneenä alkaa tuoksua epämiellyttävälle. Kuukuppi muuttaa monen menstruoivan suhtautumisen kuukautisvereen positiivisemmaksi, sillä lääketieteellisestä silikonista valmistettu kuppi on kuukautissuojana hygieeninen eikä toimi bakteereille suotuisana kasvualustana.

Menstruoivan keskimääräinen vuotomäärä kuukautisten aikana on 35 millilitraa. Runsaan vuodon raja on 80 millilitraa ja runsasta vuotoa on jossain elämän vaiheessa joka kolmannella menstruoivalla. Vuodon määrään vaikuttavat esimerkiksi henkilön perimä, raskaudet sekä kohdun limakalvoa painavat kasvaimet. Jos tuntuu, että oma vuoto on niin runsasta, että se hankaloittaa elämää, kannattaa asiasta keskustella gynekologin kanssa.

Sen lisäksi, että kuukautisveren mukana kohdun kuollut limakalvo poistuu mensturoivan henkilön elimistöstä, on kuukautisilla myös toinen tärkeä tehtävä. Ne puhdistavat emätintä ja auttavat siten poistamaan sieltä esimerkiksi alkavia tulehduksia. Toisaalta, alttius tulehduksille on heti kuukautisten jälkeen korkealla, joten tästä syystä intiimihygieniasta huolehtiminen sekä kuukautisten aikana että niiden jälkeen on erityisen tärkeää.

Rajoitukset kuukautisten aikana

Menstruoivan henkilön tulisi voida elää kuukautistensa aikana täysin normaalia elämää. Jos vuoto on häiritsevän runsasta tai kuukautiskivut niin kovia, ettei niitä saa tavallisilla särkylääkkeillä kuriin, on hyvä käydä juttelemassa asiasta gynekologin vastaanotolla. Vuodon määrään voidaan vaikuttaa erilaisilla lääke-, kuten hormonihoidoilla, ja usein myös elämäntavoilla. Kuukautiskipujen syyn taustalta on hyvä poissulkea esimerkiksi endometrioosin mahdollisuus.

Kuukautissuojaksi kannattaa valita mahdollisimman hygieeninen, käyttömukava ja luotettava vaihtoehto. Paljon muovia sisältävät hengittämättömät siteet ovat paitsi käytössä epämiellyttäviä, monen mielestä myös epäluotettavia. Tamponit puolestaan kuivattavat emättimen limakalvoja ja niistä voi irrota haitallisia kemikaaleja käyttäjän elimistöön. Koska sekä siteissä että tamponeissa kuukautisveri on kosketuksissa emättimen limakalvojen kanssa, altistavat ne myös erilaisille tulehduksille. Lääketieteellisestä silikonista valmistettu kuukuppi on käytössä huomaamaton ja luotettava. Se on myös äärimmäisen hygieeninen kuukautissuoja, sillä kuppi kerää kuukautisveren sisäänsä eikä kupin materiaali edesauta tulehduksille altistavien bakteerien kasvua.